Vihreen Oksan baana tähtiin Lintsin Peacockissa 19.10.2008.

Stadin Slangi ry järjesti jo kolmannen kerran Vihreän Oksan, missä uusille kyvyille annetaan mahdollisuus päästä esiintymään lavalla yleisölle. Sen ansiosta joku esiintyjistä voi löytää myös oman tiensä tähtiin. Tänä vuonna Vihreä Oksa palasi juurilleen Linnanmäelle. Paikkaan, mistä se on alunperin lähtenyt 1950- ja 60-luvuilla. Linnanmäen Valoviikko-karnevaalien viimeisenä päivänä Peacock-teatterissa lavalla nähtiin monipuolinen ohjelma.

Juontajina tyylikkäät Blues Broidit alias Jussi Jalkanen ja Olli Anikari hehkuttivat moneen kertaan, että lavalla nähtiin kauniita nuoria naisia. Kyllä lavalla sai ihailla komeita nuoria miehiäkin. Mutta ei heistä ketään ollut raati valinnut esiintymään vain upean ulkonäön vuoksi. Kyllä esiintyjät osasivat tanssia, taikoa, laulaa, soittaa jne.

Illan yllätysesiintyjä oli Aron. Mies, joka näyttää ja kuulostaa itse Kingiltä, mikä on huomattu ihan Memphisissä asti. Ja lanteissakin oli samaa notkeutta kuin esikuvallaan tai stadilaisten laulun friiduilla. Ja taisi katsomossa naisten sydän sykähtää muutaman ylimääräisen kerran, kun Aron esitti viimeisenä laulunaan “Are you lonesome tonight”.

Vihreän Oksan avasi Stadin Slangi ry:n puheenjohtaja Lasse Liemola, joka itsekin on aikoinaan ponnahtanut suuren yleisön tietoisuuteen juuri Vihreältä Oksalta. Varsinaisen ohjelman aloitti nuorten tyttöjen tanssiryhmä RUSH 1. Ohjelman arvoa nosti vielä se, että yksi tytöistä oli itse suunnitellut tanssin koreografian. Vihrellä Oksalla tanssi toinenkin tyttöryhmä: Street and Show Dance Minit. Sen tanssijat olivat pieniä, mutta saivat isot aplodit, ihan ansaitusti.

Ensimmäisen tanssiryhmän jälkeen lavalle saapui nainen, jonka Slangin jäsenet jo tuntevatkin eli Tuija Rantalainen. Tuijan ohjelmisto koostuu omista lauluista. Viimeisen Oksalla esittämänsä laulun “Karnevaalihumua” Tuija oli kirjoittanut Vihreätä oksaa varten. Tuija nähtiin lavalla myöhemminkin. Hän osaa paitsi laulaa ja soittaa pianoa, myös säestää muita laulajia. Tuija säesti nuorta tyttöä Sindya, Sari-Anneli Parviaista ja Kasperia, alias Eero Taipaletta.

Laulajia oli Vihreällä Oksalla moneen makuun. Nuorten naisten lisäksi nuori mies Damien Harper lauloi oman sävyllyksensä säestäen itseään kitaralla. Hänen kanssaan esiintyi toista kitaraa soittaen Wilhelm. Viimeisenä ohjelmassa oli myös lauluntekiijä, laulaja, soittaja Marika Ara. Nyt Marika lauloi englanniksi, mutta olisi ollut mukava kuunnella häntä vaikka ranskaksikin, kun sekin kieli tältä laulajalta sujuu.

Junioritaikuuden Suomen mestari Miikka Pelkonen heitteli lavalla pelikortteja siihen malliin, ettei yleisö voinut muuta kuin katsoa ja ihmetellä. Ohjelman jälkeen kuulikin, että monille oli parhaiten jäänyt mieleen juuri Miikan taidokas esitys. Sirkustaitelijoita lavalla nähtiin muitakin: Jani Hurmerinta (akrobaatti), Jani Suihkonen (jonglööri) ja Matleena Laine (trapetsitaiteilija). Matleena on opiskellut Ruotsissa Cirkus Cirkör -koulussa, joka on pohjoismaissa korkeimmalla arvostettu alan koulu. Ohjelmakokonaisuudesta kyllä huomasi, että koulut eivät ole menneet hukkaan tällä nuorella naisella.

Vihreällä Oksalla oli myös verbaalia akrobatiaa. Kun imitaattori Tuomo Heikkilä lähti kulisseista tulemaan lavalle, niin kuulosti aivan siltä kuin Aira Samulin olisi nauranut. Ja Tuomon myötä lavalle saapuivat nobelisti Ahtisaari ja jopa itse tasavallan presidentti sekä monia muita kaikkien tuntemia hahmoja. Oli myös mukavaa, että Stadin Slangi ry:n järjestämässä ohjelmassa lavalla kuultiin slangiakin. Vanha merimies Kasper lausui Arvo Turtiaisen runon, missä merimies ei enää tunne Helsinkiä niin kuin ennen ja päättää lopuksi lähteä takaisin merille. Kasperin toinen hahmo oli Stadin kundi, joka lauloi siitä, miten löysi pienestä hattukaupasta komean hatun, niin kuin isoisä aikoinaan.

Esiintyjien väliset tauot täyttyivät mainiosti, kun Blues Broidit näyttivät, että osaavat muutakin kuin vitsailla. Jussi Jalkaselta sujui taikuuskin, vaikkapa eväänä olleen olutpullon taikominen pois ja takaisin. Ja kun OlliBull oli soittanut huuliharpulla bluesia malliksi, niin Jussi teki ilmapalloista blusin. Aivan oikein, ilman eetä, koska niin Olli oli soittanut bluesin C-huuliharpulla. Ohjelma päättyi tietysti stadilaisten omaan lauluun “Niin gimis on Stadi”, jonka aikana kaikki esiintyjät palasivat lavalle laulamaan ja kiittämään yleisöä. Kaikille esiintyjielle jaettiin diplomit ja vihreät oksat. Stadin Slangi ry:n mukana olleet tilaisuuden järjestäjät toivovat, että ensi vuonna olisi jälleen tilaisuus katsoa uusia upeita kykyjä lavalla ja näin tarjota heille mahdollisuus nousta suuren yleisön tietoisuuteen.

Teksti: Virve Obolgogiani

Lisätiedot:

Stadin Slangi ry:n kotisivuilla osoitteessa www.stadinslangi.fi on lisätietoja Vihreä Oksa -tapahtumasta, sinne päivitetään myöhemmin myös tämän vuoden esiintyjätiedot.

Jaa Facebookissa

Käyttöehdot